| MURTAJA (2) | Saaristoliikenne |
|
||
| Nimihistoria: Murtaja | ||
|
||
| s/s Murtaja Helsingissä, © ÅA Bildsam 1975/35:401 | ||
| -valmistui 31.03.1890 Bergsunds Mekaniska Verkstad (Finnboda), Tukholma, - oli Suomen ensimmäinen valtion jäänmurtaja ja valmistuessaan Euroopan vahvin jäänmurtaja | ||
| -47,6 x 11,9 x 5,5 m, - max. 1600 ihv, 12 s, - 930 dwt, -uutena varavoimana purjeet! | ||
| -1914 mobilisoitiin Venäjän Itämeren laivastoon | ||
| -1917 marraskuussa senaatti päätti esittää kenraalikuvernöörille, että Murtaja vapautetaan sotilasviranomaisten hallusta ylläpitämään liikennettä Ahvenanmaan ja mantereen välillä. | ||
| -1918 tammikuun alussa liikenne Turusta A:maalle alkoi kuljettaen lastia ja matkustajia, 26 I-luokan paikkaa ja paljon III-luokan paikkoja. Ensimmäisellä paluumatkalla "hirveässä lumimyrskyssä" oli mukana jo 40 matkustajaa. | ||
| -huhtikuussa 1918 saksalaiset ottivat sen haltuunsa Maarianhaminassa ja luovuttivat edelleen suomalaisille | ||
| -talvet 1918-19 Murtaja ajoi, Bore-yhtiön vuokraamana, Turku - Degerby - M:hamina linjalla ja kuljetti myös matkustajia | ||
| -1921 talvella ajoi epäsäännöllisesti oman jäänmurron ohessa kelirikkoaluksena Turku - saaristo - Houtskär linjalla, kun varsinainen kelirikkoalus Dragsfjärd oli telakalla haverin vuoksi. | ||
| -Murtaja toimi osa-aikaisena kelirikkoaluksena s/s Suursaaren kanssa talvella 1934 Turku - Ahvenanmaa linjalla, kun s/s Aranda oli ajanut karille Ahvenanmaan Föglössä ja oli poissa liikenteestä parisen viikkoa. | ||
| -alkaen 1939 osallistui II maailmansotaan Suomen laivaston aluksena | ||
| -1959 romutettiin | ||
 |
 |
 |
||||
| Helsinki 1898, kuva kirjasta Suomen laivat punatähtisen sotalipun alla |
Murtaja telakalla vanhassa kuvassa |
Kuva maalauksesta, Rafael Olinin kokoelmat |
||||
 |
 |
|||||
| UA 12.01.1918 | TS 12.02.1919 | |||||