|
 |
-Uppmanin aika Ålandin päällikkönä antaa hänelle paikan Suomen talvimerenkulun historiassa. Hän mm. seurasi tarkoin jään muodostumista saaristossa, huomioi jään paksuuden ja sen muutokset.
Uppman tuli ensimmäisenä tulokseen, että talviajo saaristossa on tyystin erilaista verrattuna ajoon avomerellä liikkuvien jäämassojen keskellä.
Saaristossa rännit pysyivät usein auki pitkiäkin aikoja, joten heikompitehoisetkin laivat pystyivät ajamaan saaristossa talvimyrskyiltä ja ahtojäiltä suojassa.
Uppmanin puheiden ja kirjoitusten ansiosta hänet nimitettiin jäseneksi 1895 valtion suureen talviliikennekomiteaan. Siellä hänet opittiin tuntemaan saaristomerenkulun itsepäisenä ja tulisieluisena esitaistelijana. Hän jopa joutui esittämään eriävän mielipiteensä Hangon liikenteen suosimista vastaan.
Myös Uppmanin mielipide tuki sitä, että valtio päätti rakentaa junaradan Turkuun ja tukea talvimerenkulkua Turusta Tukholmaan. Ulkomaanliikenteen höyrylaivayhtiöt Bore ja Poseidon perustettiin 1890-luvulla Turkuun ja vieläkin keskeytymätön ympärivuotinen liikenne ulkomaille alkoi.
-1893-99 Uppman oli mm. Turussa Crichton & Co telakan uudisrakennusvalvojana sekä koeajo- ja luovutusajopäällikkönä
-1899-1912 Uppman oli majakkamestarina Merenkurkussa kaukaisella Norrskärin majakalla
-Uppman kuitenkin seurasi jatkuvasti tarkkaan Turun talvimerenkulun menestystä ja lähetti talviliikennekomitean muille jäsenille kortteja, joissa lainasi sopivia kohtia komitean mietinnöstä, missä nämä muut olivat todistelleet Turun talviliikenteen mahdottomuutta. Aika velikulta tuo August!
-1912-19 eli eläkeläisenä vaimonsa Eva Serafinan (s.Söderlund) kanssa Särkisalon Petussa. Liitto oli lapseton, mutta he adoptoivat Augustin veljenpojan Emil Uppmanin, joka oli mm. yksi Paraisten kalkin perustajista.
-Uppman kuoli 05.12.1919 synnyinkunnassaan Särkisalossa, on haudattu sinne ja jossa hänen hoidettu hautansa on edelleenkin nähtävissä.
